Kalusteiden kanssa on ollut tosi paljon ongelmia. Ensinnäkin monta levyä on mennyt vaihtoon kuljetusvaurioiden vuoksi. Lisäksi on ollut erinäisiä muita ongelmia:

- Monan huoneeseen tarkoitetut vaatekaapit eivät mahdukaan sinne, koska pistorasiat tulevat eteen... Mittausvirhe siis kyseessä.

- Keittiö on varsinainen murheenkryyni: yksi kaappi oli liian pieni, kun uusi tuli tilalle, siinä oli saranat väärällä paikalla; yhdestä kaapista puuttuivat saranat; saarekkeen päätylevyt ovat toiselta puoleltaan ruskeat, joten ne menivät maalaukseen. No kun levyt tulivat "maalauksesta", niihin olikin laitettu harmaat muovikelmut, jotka repsottivat jo valmiiksi! Lisäksi yksi kulma oli ehditty jo rikkoa.

- Joelin huoneen kaapit ovat liian matalat, joten niiden päällä oleva pistorasia näkyy. Olin tilannut siihen samanlaiset kaapit kuin muissakin lasten makuuhuoneissa, mutta kalustemyyjä oli sitä mieltä, että siihen tilattiin "vain jotkut kaapit". Joopa joo. Kaikkea ei hoksannut itsekään listoista kytätä.

- Eteisen vaatehuoneen tilanjakajaovesta puuttui yläkisko, johon ovi kiinnitetään, kokonaan.

Alkaa käydä aika vähiin ja muutto lähestyä, joten harmittaa, että koko ajan tulee jotain harmia noiden kalusteiden kanssa ja uusien osien tuleminen aina kestää.

Viikonloppuna saimme tapetoitua Joelin ja Monan huoneet.

Tässä Joelin huone saa tapettia. Karttatapetissa riittää ihmeteltävää.

Monan huoneen tapetti, jonka kävin ostamassa heti, kun vauvan sukupuoli paljastui. Ikkunaseinä on vihreä,
taikaklasyyri päällä, joten kiilto ja väri on sama kuin perhosissa.

Joel ja Leo katsoivat elokuvaa, kun me tapetoimme.

Monalle maistuu uni uudessa kodissa. Erityisen hyvin hän nukkui, kun hänen
huonettaan tapetoitiin. Tiesi tyttö, että nyt kannattaa antaa vanhemmille
työrauha.

Talon muuraus on valmistunut aikapäiviä sitten, mutten ole kuvia muistanut aikaisemmin tänne laittaa.